sunnuntai 20. helmikuuta 2011

morkkispäivä

Kuten eilisessä blogitekstissä mainitsin, söin eilen esiaamupalaksi letun kermavaahdon ja omenahillon kera. Rauhoittiko se makeanhimoni? Ehei. Lettu oli vasta alkusoittoa todelliselle mättöpäivälleni. Aamupäivällä söin muutaman palan suklaata, iltapäivällä kaksi (pientä) munkkia, illalla 400g lakuja ja puoli levyä suklaata. Niin ja kourallisen sipsejä. Nyt on aikamoinen morkkis tuosta eilisestä herkuttelusta. Yök, tuli oikein paha olo kun ajattelen tuota herkkumäärää. Onneksi eilen illalla olin sentään pelaamassa jääkiekkoa niin tuli muutama kilokalori kulutettuakin. Kertyvät kalorit eivät kuitenkaan aiheuta morkkista, kun ei (onneksi vielä) ole paino-ongelmia, mutta miten ihminen voi vetää tuollaisen määrän herkkuja tuosta vain, "huomaamattaan" ja ilman pahaa oloa? Ja onko minulla maailman huonoin itsekuri, kun annan itselleni luvan syödä tuollaisen kasan herkkuja? Aaargh.

Tänä aamuna päätin, etten tänään herkuttele yhtään. Iltapäiväkahvin kanssa otin kuitenkin kaksi (ja vain kaksi!) palaa suklaata. Ostin kyseisen suklaan yhdestä ihanasta luomuputiikista, jossa oli myynnissä muun muassa raakasuklaa-aineksia sekä macajauhetta ja gojimarjoja sisältäviä suklaalevyjä. Nuo olivat kuitenkin vielä vähän liian eksoottisia minulle, joten tyydyin Green&Black's luomusuklaaseen. Se on todella hyvää!

Erittäin hyvää luomusuklaata, suosittelen!
Niin, tämän iltapäivän kahvihetkestä.. Söin siis vain kaksi palaa suklaata ja voi kuinka iloinen olinkaan, kun itsehillintäni piti niin hyvin. Pian kahvin jälkeen vanhempani tulivat meille hiomaan lähestyvän matkan lomasuunnitelmia ja laitoin kahvin kanssa tarjolle "varmuuden vuoksi" ostettuja Domino-keksejä. Sitten söin melkein kaikki keksit itse. Ei ole todellista! En edes ymmärrä miksi ostin perjantaina keksejä kaappiin, sillä yleensä meillä ei ole tuollaisia ylimääräisiä herkkuja kaapeissa aiheuttamassa houkutuksia. Tästä taas huomataan, kuinka ihmiset (tai ainakaan minä) ei voi vastustaa kiusauksia kun kiertelee kaupan hyllyjä väsyneenä ja nälkäisenä. Kannattaa siis todella mennä aina ruokakauppaan vasta ruoan tai ainakin välipalan syötyään.


Huomenna en syö yhtään herkkua. En edes sitä kahta suklaapalaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti