lakua.

Pysyin eilen vahvana ja pärjäsin illan ilman karkkia. Seuraukset? Näin koko yön unta karkeista, heräsin todella väsyneenä ja olen ollut koko aamupäivän karkinhimon vallassa. Tuleeko tästä joskus helpompaa vai onko loppuelämäni tällaista kidutusta..?

Näin siis yöllä useammankin karkkeihin liittyvän unen. Tarkimmin muistan unen, jossa löysin jostain Tarjoustalon kaltaisesta halpisliikkeestä lisäaineetonta lakua. Sitä oli sellaisissa muovilaatikoissa (n. 1 kg/laatikko) ja irtomyynnissä lakritsimattosuikaleina. Otin jo sen lakulaatikon ostoskoriini, muistin sitten karkittoman elämän projektini, palautin kiltisti laatikon kasaan ja tyydyin muutamaan pieneen lakritsimattosuikaleeseen. Enhän sentään olisi voinut poistua kaupasta ilman lakua, kun olen juuri tuota lisäaineetonta versiota kaikkialta metsästänyt. Uni oli todentuntuinen ja muistan siitä tarkkoja yksityiskohtiakin (esimerkiksi punaiset Snörenit ja saippuakarkit lakujen vieressä, autonhuoltotarvikkeet viereisellä käytävällä sekä edelläni kassajonossa olleen ostoskorista pilkistävän hiuslakan ja Nivean naamarasvan). Herättyäni pystyin melkein maistamaan tuoreen lakritsin maun suussani. Toivon silti nähneeni unta, sillä muuten minusta voi olla aika epäedustava kuva huomisessa paikallislehdessä ja alla otsikko: "Karkinhimoinen unissakävelijä huvitti ja ihmetytti aamuvirkkuja asiakkaita Tarjoustalossa".

Nyt kun koko postaus näyttää koskevan lakua niin totean vielä tähän, että keksin noin viikko sitten uuden keinon rajoittaa karkinsyöntiäni (mutta pääsiäsien takia en vielä ottanut keinoa käyttöön). Kun karkinhimo on niin voimakas, etten ihan oikeasti enää pärjää sen kanssa, saan ostaa karkkia. Mutta vain ja ainoastaan Pandan Natural-sarjaa (Fresh Herb, Strawberry ja Original). Kyseisen sarjan pussit ovat 125g painoisina sopivankokoisia ja niissä ei ole e-koodeja. Täydellistä! Olen jo pitkään tykännyt sarjan Fresh Herb-lakuista, mutta noita kahta muuta vaihtoehtoa en ole vielä edes kokeillut. Kaverini oli ostanut Strawberry-pussin ja suositteli minulle sitä hedelmäkarkin korvikkeeksi. Kiitos vinkistä Elisa!
Ja tämä ei ollut Pandan maksama mainospuheenvuoro vaan edelleen mainostan firmoja tyhmänä ihan ilman korvausta. :) Tosin nyt olen kyllä hehkuttanut Pandaa jo niin paljon, että saisivat lähettää kiitokseksi muutaman Natural-pussin. ;D

karkkikeskusteluja.

Lueskelin pienessä karkinhimossani netin keskustelupalstoilta aiheeseen liittyviä keskusteluja. Sama kuvio toistui joka palstalla: joku epätoivoinen pyytää vinkkejä karkinsyöntikierteen katkaisemiseksi ja muut sitten jakelevat neuvojaan. Ihan kiva, mutta tuntuu, että neuvojat eivät itse ole kovin kovia karkinsyöjiä. Tiedän, että ihmiset tarkoittaa hyvää neuvoillaan, mutta vähän kyllä ärsyttää neuvojat, jotka eivät varmaan ikinä ole olleet samanlaisia karkkiaddikteja kuin minä - ja ilmeisesti useat ystäväni ja tuttuni. Blogin aloittamisen jälkeen monet tuttuni ovat nimittäin "tulleet ulos sokerikaapista" eli tunnustaneet herkuttelevansa paljon ja usein. Kiva, että meitä herkkujen popsijoita on paljon, sillä vertaistuki on aina tarpeen. :)

Huvittavin keskustelupalstoilla toistuva neuvo on ehkä se, että "ole puoli vuotta karkitta niin ei tee enää mieli". No joo, mutta miten saa oltua sen puoli vuotta karkitta, kun jo puoli päivää on sulaa mahdottomuutta?! Tai miltäs kuulostaa tämä: "aina kun tekee mieli karkkia, syö hedelmiä. Hedelmäsokeri tyydyttää makeannälän." EIKÄ TYYDYTÄ. Jotta karkinhimo laantuisi hedelmiä mussuttamalla, joutuisin syödä vähintään koko Prisman hedelmäosaston tyhjäksi. Ja aaaargh näitä "älä osta herkkuja kaappiin ja karkinhimon iskiessä juo lasi vettä ja käy kävelyllä". Hei come on, ei toi auta jos on oikea karkinhimo!

Teetä ja purkkaa suositellaan monessa keskustelussa, samoin säilykepersikoita tai -päärynöitä raejuuston kera. Kuulostaa oudolta, mutta ehkäpä tuolle yhdistelmälle täytyy antaa mahdollisuus. Itsehän olen nyt turvautunut turkkilaiseen jogurttiin ja ananasmurskaan, mutta se ei todellakaan ole mikään kaikkein kevyin vaihtoehto.

Joitain toimiviakin neuvoja löytyi. Ne ovat sellaisia pidemmällä aikavälillä toimivia vinkkejä, joilla ei ehkä estä tai hillitse sitä juuri nyt jylläävää karkinhimoa, mutta joiden avulla saa pikkuhiljaa karkinsyöntiä vähennettyä. Kas tällaisia:
- syö kovia karkkeja, ne kestävät pidempään ja siksi ei tule syötyä niin montaa. (Totta, paitsi jos pureskelee kovatkin karkit kuten minä teen..)
- syö pahoja karkkeja. (Tätä täytyy kokeilla!!)
- osta karkkeja, joilla on paljon syötynä laksatiivisia vaikutuksia. (En tiedä tahdonko kokeilla tätä.)
- viipaloi banaani pakkaseen ja imeskele niitä jäätyneitä viipaleita.
- poista myös maissi ruokavaliosta, kun yrität eroon karkinhimosta, sillä maissia käytetään makeutusaineiden raaka-aineena ja se voi siten laukaista makeanhimon. (Tämä oli ihan uutta tietoa minulle.)
- jätä kauppaan karkit, joiden tuoteselosteessa on useita E-koodeja tai/ja joiden raaka-aineita et osaa lausua.
- mieti ja kirjaa paperille mitkä tilanteet ja tunteet ajavat mässäilemään. (Tätä olen nyt pääni sisällä yrittänyt tehdä ja siitä on ollutkin apua.)

Loppuun vielä lainaus yhdestä keskustelusta. Tämä oli mielestäni hauska vaikkei ehkä kaikkein toimivin: "Minä olen joskus harrastanut sellaista ajatusleikkiä, että kun olen siinä kaupan karkkihyllyllä sortumaisillani vaikkapa suklaalevyyn niin ajattelenkin olevani joku muu. Vaikkapa joku ohikulkeva ihannevartaloinen nainen ja kuvittelen hänen ylenkatsovan minua "siis meinaako toi syödä kokonaisen suklaalevyn, mä en ikinä pystyis", "tollaset punkerot ne vaan ei pysty pitämään itseään erossa suklaasta", "ei ihme että toikin on tollanen pullukka"." (En enää muista mistä keskustelusta poimin tämän, joten en nyt linkitä tätä mihinkään. Jos teen nyt jotain suunnattoman pahaa ja väärää niin kertokaa, poistan sitten tämän lainauksen.)

ps. Oletteko kuulleet, että vain yhtä karkkilaatua syödessä karkkiähky iskee nopeammin kuin erimakuisia karkkeja napsiessa? Kuulin tämän joskus vuosia sitten, mutta olin unohtanut sen. Onneksi uusin fit-lehti toimi muistinvirkistäjänä. Jos (kun) siis repsahdan herkuttelemaan, valitsen vain yhden sortin karkkeja.

taas täällä.

Mahtava reissumme on nyt ohi, paluu arkeen on koettu ja karkittoman elämän alku lähenee. Olen koko päivän ahkerasti syönyt reissulta ostettuja karkkeja, ihan vain että saisin karkit pois kaapeista ja voisin aloittaa kitumisen elämän ilman karkkia. Eclairsit ja Starburstit on nyt loppu, ei-minkään-makuisia kovia karkkeja on vielä iso läjä syötävänä. Samoin miehen suklaalevy. Ja pussi lakua. Näin nimittäin lisäaineetonta lakua käydessäni ruokakaupassa ja pakkohan sellainen oli mukaan napata. Kohta maistetaan, onko niistä lisäaineista mitään oikeaa hyötyä. ;) Ja ihan selvyyden vuoksi on pakko mainita, että en todellakaan mennyt karkkihyllylle tiirailemaan sattuisiko sieltä löytymään jotain hyvää matkaan mukaan. Nuo lakut oli asetettu ovelasti esille leipähyllyn ja säilykkeiden väliin, joten en voinut välttyä näkemästä niitä. Syyttäkää siis Prismaa tai lakujen esittelijää tai tomaattimurskaa (kun sitä olin menossa hakemaan), mutta älkää minua.

Yritän pohtia mikä olisi sopiva päivä aloittaa karkiton elämäni. Tänään se ei vielä onnistu eikä huomennakaan. Sunnuntai ei käy, kun silloin syödään kakkua eli saan paljon sokeria elimistööni eli elimistö vaatii karkkia. (Mitä enemmän syön täytekakkua tms. muuta tosi makeeta herkkua, sitä enemmän himoitsen karkkia.) Ja maanantai ei sovi, koska ei syntymäpäivänä voi tehdä mitään tällaisia suuria elämänmuutoksia, eihän? Ehkäpä 25-vuotias itseni herää tiistainaamuna ja huomaa, että on vihdoin kasvanut eroon jatkuvasta karkinhimostaan? Toivossa on aina hyvä elää. Tiistaina se siis alkaa. My life without candy, for real.

Viikonlopuksi tiedossa siis motivaation etsiskelyä, sisun ja innon kasvatusta, hyvien karkinhimoa hillitsevien vinkkien keräilyä sekä miehen psyykkistä valmennusta. Viimeinen tarkoittaa sitä, että tsemppaan miestä kestämään karkittoman vaimon anovat katseet ja syvät huokaukset kaupassa karkkihyllyn kohdalla sekä tietysti asiaan kuuluvat karkinhimokiukuttelut.

Kirjoitan viikonlopun aikana myös matkan herkutteluista postauksen, joten käykääpä kurkkaamassa jossain välissä. :) Mukavaa viikonloppua!!

väärennetty ruoka.

Joko kaikki on nähnyt Silminnäkijän Väärennetty ruoka-ohjelman, joka tuli maanantaina kakkoselta? Jos joku ei ole vielä sitä katsonut, suosittelen lämpimästi. Löytyypi täältä.

Juttu tuli minulle juuri sopivaan aikaan, koska olen pikkuhiljaa herännyt miettimään kuinka paljon lisäaineita ruoissamme (ja karkeissamme) on. On varmasti totta, että kohtuullinen määrä lisäaineita ei ole terveydelle haitaksi, mutta mitäs sitten kun lisäaineita saa sekä ruoasta että karkista, ehkä vielä juomastakin. Ja kun tätä "altistusta" jatkuu kymmenen, kaksikymmentä vuotta, niin ne kaikki nautitut lisäaineet eivät muka vieläkään ole vaaraksi terveydelle? En usko.

Lisäaineet on melkein mahdoton jättää kokonaan ruokavaliosta pois, mutta ajattelin jatkossa tutkia ostoksilla ruokien ainesosalistoja hieman tarkemmin. Eineksiä emme pahemmin syö ja niin tulee jatkossakin olemaan. Joitakin tuotteita, joita olemme tähän asti ostaneet valmiina, ajattelin jatkossa tehdä itse. Siihen menee enemmän rahaa ja aikaa, mutta ainakin lopputulos on lisäaineeton ja aidompi.

Haaveilen kovasti myös, että jaksaisin leipoa meidän perheen leivät jatkossa itse. Leipominen on kuitenkin mukavaa puuhaa ja stressikin lievenee taikinaa vaivatessa. Leivän leipominen inspiroi, sillä leipätaikinaan voi laittaa melkein mitä vain höysteeksi. Äkkiseltään tulee mieleen ainakin erilaiset juuresraasteet, juustoraaste, puuronjämät, erilaiset pähkinät ja siemenet, leseet, rusinat ja niin edelleen. Sitä paitsi itse tehty leipä on niiiin paljon parempaa kuin mikään kaupassa myytävä. Tosin hyvä ruisleipä-ohje on vielä löytymättä. Jos jollain sellainen on niin pistäkääpä jakoon!

nam nam.

Nenän edessä Trendi ja Jumbo Remix. Tarvitseeko muuta sanoa.



(Karkkipussin ainesosaluettelossa on kymmenen erilaista E-koodia. Yritän olla välittämättä.)

karkiton elämä, päivä 7.

Tämä viikko on ollut aika rankka, siispä päätin palkita itseni tänään hyvällä ruoalla ja.. karkilla! Ostin pannupizza-ainekset (tacokastiketta, punasipulia, mozzarellaa ja kanaa) sekä "jälkiruoaksi" kaksi pikkupussia karkkia yhteiseksi miehelleni ja minulle. Karkkien valinta osoittautui hieman ongelmalliseksi, sillä yritän nyt vältellä turhanpäiväisiä lisäaineita (karkeissa, en muissa ruoissa. Järkevää? Ei.).

Olisin halunnut viinikumeja, mutta niissä oli mehiläisvahaa. Siis mehiläisvahaa?! Siitähän tehdään kynttilöitä. Ihan sama onko se syötävää ja terveellistä vai ei, ajatus kynttilämateriaalista karkeissani ei houkutellut. No, päätin, että ostankin All Sorts-englanninlakuja. Ja päätin sitten jättää ostamatta. Niissä oli muun muassa glyserolia. Siis samaa ainetta kuin käsirasvassani? Wikipedia osaa kertoa tästä aineesta tarkemmin: Glyseroli on jäykkäjuoksuista väritöntä nestettä ja se kuuluu kolmearvoisiin alkoholeihin. Glyserolia käytetään esimerkiksi ihovoiteissa, hammastahnoissa ja tupakassa kosteutta sitovana aineena. Muoveissa glyseroli toimii pehmentimenä, liimoissa se estää kovettumista ja sokereissa kivettymistä. Kotioloissa glyserolia käytetään muun muassa puhallettavien saippuakuplien vahvistajana. Lisäksi räjähdysaineteollisuus käyttää sitä nitroglyserolin eli trinitroglyseriinin valmistukseen, jota saadaan kun glyseroli esteröityy typpihapon kanssa.
Syön siis tietämättäni ainetta, jota käytetään myös räjähteissä, muoveissa ja liimoissa ja joka on jonkinlaista alkoholia. Hmm, englanninlakut eivät vaikutakaan enää niin herkullisilta. Tässä tapauksessa kulunut lausahdus "tieto lisää tuskaa" pitää todellakin paikkansa. Jos haluaa nauttia karkeista rauhassa, ei kannata lukea ainesosaluetteloa.

No, karkkihyllyä aikani koluttuani löysin 125g pussin Pandan Natural-lakuja, joissa oli vain melassisiirappia, vehnäjauhoja, lakritsiuutetta sekä luonnollista aromia (yrttiuutetta). Ei kuulosta kovin pahalta, eihän? Toisena pikkupussina ostin Malaco MUST, Moods of Black-pussin (75g), jonka tuoteselostus näytti myös melko "viattomalta". Tosin nyt kun luin sitä uudelleen, huomasin siinäkin olevan mehiläisvahaa. Yök, en siis osta noita toiste. Mutta siis, 200g karkkia perjantai-iltana ja siitä (vajaa) puolet on miehelle. Tää on jo aika hyvä saavutus! :)