sunnuntai 11. tammikuuta 2015

sunnuntaisarja 3/12: zzz eli miksi nukkuminen todella kanattaa

Viime viikolla muistutin ateriarytmin tärkeydestä. Oma viikko on ollut sellainen, että sen tärkeyden on taas huomannut. Alkuviikosta pidin huolen ruoka-ajoista, jotta vauhti ei pääse hyytymään. Loppuviikolla hyppäsin aterioiden yli, unohdin juoda vettä ja söin tavallista epäterveellisemmin. Tänään lumenluonti ja liukurimäen(nyppylän) päälle kapuaminen tuntuivat valtavilta voimanponnistuksilta. Ruoalla ja ruoka-ajoilla on väliä!

Mutta nyt seuraavaan asiaan eli uneen.

Maailmassa on niin paljon virikkeitä ja puuhaa, että aikamme ei millään riitä kaikkeen. Siksi usein nipistämme uniajastamme minuutteja tai tunteja muihin puuhiin. Ymmärrettävää, yleistä - ja monelta kannalta hölmöä. (Itse kukun helposti yli puolen yön, kun aloitan työt vasta lasten mentyä nukkumaan enkä sitten malta lopettaa niitä ajoissa. Vaikka tiedostan unen tärkeyden, laiminlyön riittävän unen saannin jatkuvasti eikä huonosti nukkuvat lapset todellakaan auta asiaa. Nyt aion skarpata!)

Liian vähäinen uni aiheuttaa kaikenlaista kummaa kropassa ja pääkopassa. Ehkä oletkin huomannut: kun takana on huonosti nukuttu yö, olo on tavallista äkeämpi ja herkkuhimo pilvissä? Työpäivä tuntuu tahmealta ja vihdoin sen päättyessä tuntuu houkuttelevaa lösähtää sohvalle pizzalaatikko kainalossa. "Ai niin, jumppakin olisi ollut tänään, mutta ei sinne näin väsyneenä todellakaan jaksa lähteä."

Väsyneenä himoitsee usein hiilihydraattipitoisia ruokia, koska ne piristävät hetkellisesti, kiitos niiden aiheuttaman verensokeripiikin. (Croissant aamupäivällä, ekstrasiivu vaaleaa leipää lounaalla, pulla päiväkahveilla - kas, väsymystä ei melkein edes huomaa. Eikä vaivihkaa lisääntyviä kiloja.)

Väsyneenä myös antaa himoillensa helpommin periksi, koska niitä ei vaan jaksa vastustaa. Ja koska on kaikenlaisia syitä sille, että juuri tänään niitä himoja ei tarvitse vastustaa. Liian vähän nukkuneena on usein aika äkeä ja huonotuulinen. Ja kun kerran on ollut v***mainen päivä ja kaikki päivän aikana kohdatut ihmisetkin oli tosi ärsyttäviä ja pomo se vasta kamala olikin, niin "todellakin olen tänään ansainnut suklaalevyn ja viinilasin." Hups, vähän ekstrakaloreita taas.

Unenpuute voi siis aiheuttaa ylipainoa. Ja nukkuminen voi vähentää sitä.

Hyvin nukutun yön jälkeen jaksaa tehdä viisaita päätöksiä kuten "taidankin ottaa vähän ylimääräistä salaattia lautaselleni ja tänään pärjään hyvin ilman palaveriviineriä". Hyvin nukutun yön (ja viisaiden ruokaratkaisujen) jälkeen virtaa riittää myös työpäivän jälkeen - ja sen ylimääräisen virran voi hyvin käyttää kuntosalilla tai sauvakävelylenkillä. Samalla kunto kasvaa ja kaloreita kuluu, ei hullumpaa.

Unenpuute vaikuttaa ihan hurjan moneen muuhunkin juttuun, muun muassa terveyteemme. Unenpuute on nimittäin yhdistetty tutkimuksissa muun muassa sydänsairauksien ja diabeteksen puhkeamiseen. Lisäksi unenpuute vaikuttaa hormonitoimintaan ja sitä kautta muun muassa aineenvaihduntaan. Unen aikaan elimistömme tavallaan rakentaa itseään uudelleen ja aivot nollautuvat. Kun näitä prosesseja ei saada vietyä loppuun asti, kroppa kuluu ja aivoihin kertyy sälää, jota siellä ei tarvitsisi säilyttää. Olo on raihnainen ja ajatus kaikkea muuta kuin kirkas.

Liian vähäinen uni vaikuttaa myös immuunijärjestelmään ja kehon kykyyn reagoida stressiin. Silloin siis sairastuu ja stressaantuu helpommin.

Aika monta hyvää syytä miettiä, onko itsellä tarvetta lisätä unensaantia.

Mistä sitten tietää, montako tuntia unta riittää? No niinpä! Unentarve vaihtelee yksilöllisesti ja itselle sopivan unen määrän löytää vain kokeilemalla. Lähes kaikilla aikuisilla unentarve on kuitenkin jotain 7-9 tunnin väliltä - ja usein pimeään vuodenaikaan hieman enemmän kuin kesällä.

Omaa unimäärää voi lähteä kokeilemaan nukkumalla noin kahdeksan tuntia ja kuulostelemalla seuraavana päivänä oloaan. Jos olo on väsynyt ja ärtynyt, nuku seuraavana yönä hieman pidempään. Jos taas olo on tokkurainen ja tahmea, laita herätyskello herättämään hieman aiemmin. Muuta herätysaikaa pikkuhiljaa, kunnes huomaat herääväsi pirteänä ja hyväntuulisena, innokkaana uuteen aamuun. (Psst. Etenkin näin kylmän ja pimeän vuodenajan aikaan herääminen ei ehkä ole helppoa edes silloin, kun olet nukkunut juuri sen sopivan ajan. Siksi ei kannata tuomita unta riittämättömäksi, jos heti heräämisen jälkeen väsyttää. Tarkkaile oloasi pitkin päivää.)

On myös olemassa aikoja, jolloin unen määrään ei voi itse vaikuttaa. Työkiireiden keskellä on vaikea rauhoittua ja kroppa käy ylikierroksilla myös yöllä. Vauvat ja lapset valvottavat milloin mistäkin syystä ja joskus vaivaa unettomuus ihan muuten vaan. Se on kurjaa ja tuntuu kidutukselta, etenkin pitkään jatkuessaan. Koita olla syyllistymättä tai hermostumatta siitä, että nyt aineenvaihdunta sekoaa, kroppa tuhoutuu, aivot ylikuormittuu ja kohta sydänkin sairastuu. On parempi hyväksyä, että nyt on tällainen kausi. Nyt nukun huonosti ja se on kamalaa, mutta se ei kestä ikuisuutta. Se saattaa tuntua ikuisuudelta, mutta ei se silti ole. Joskus tulee taas kausi, jolloin nukkuu hyvin.

Vielä muutama muistinvirkistysvinkki unesta: Sulje televisio, kännykkä ja iPad ym. kirkkaat näytöt vähintään tunti, mielellään kaksi, ennen nukkumaanmenoa. Jos mahdollista, myös liikuntaharrastus kannattaa sijoittaa alkuiltaan, jotta keho ehtii treenin jälkeen rauhoittua ennen uniaikaa. Älä mene nukkumaan nälkäisenä, mutta ei myöskään liian kylläisenä.

Nyt nukkumaan!


"Älä tule sen kameran kanssa häiritsemään mun unta!"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti