usko itseesi!

Olen lähiaikoina törmännyt aivan liian usein siihen, että ihminen (useimmiten nainen) väheksyy itseään. Näkee itsessään vain virheitä ja korjattavaa. Vertaa itseään muihin ja näkee itsensä aina negatiivisessa valossa. Ei uskalla tehdä jotain, koska pelkää epäonnistuvansa. Tai tekee asian puolivillaisesti, jättää itselleen takaportin epäonnistumisen varalta, "enhän mä tosissani..".

Siksi haluan sanoa tämän: olet viisas. Olet taitava. Olet vahva. Olet älykäs. Olet enemmän kuin uskotkaan. Astu epämukavuusalueelle, niin huomaat tämän.

Epämukavuusalueelle astuminen ja siitä kunnialla tai edes hengissä selviäminen antaa onnistumisen kokemuksen. Onnistumisen kokemukset kasvattavat itseluottamusta. Ja itseluottamus on tärkeää.



Itse olen viime vuosina astunut yhä useammin epämukavuusalueelle ja pikku hiljaa epämukavuusalue on kaventunut huomattavasti. Muistan, kun vielä haaveilin ryhmäliikuntatuntien ohjaamisesta, mutta "en ikinä uskaltaisi". Hah, uskallan ja helposti.
Muistan, kun haaveilin yrittäjyydestä, "mutta en mä koskaan voisi oikeasti yritystä perustaa." Nyt mulla on Y-tunnus ja alkuvalmistelut pyörivät vinhasti.
Muistan, kuinka kauhuissani olin joskus ajatuksesta, että joutuisin esiintyä asiantuntijana jossakin. Ei se oikeasti olekaan niin kamalaa. Nyt haaveilen (salaa, joten ei kerrota kenellekään) siitä, että joskus vuosien kuluttua saisin jakaa vankkaa asiantuntijuuttani muille esimerkiksi koulutusten kautta.
Muistan, kuinka vielä pari kuukautta sitten tuntui kamalalta ajatukselta tehdä treeniä ammattilaisen silmäparin alla. "Mitä jos en teekään tätä liikettä täydellisesti." No, nyt teen treeniä erinomaisen personal trainerin silmien alla ja olen kiitollinen kaikesta palautteesta jonka saan. Ei korjaava palaute tarkoitakaan sitä, että olisin huono/surkea/epäonnistunut yksilö. Ei se olekaan kamalaa. Päinvastoin! On mahtavaa oppia uutta, saada liikkeistä entistä tehokkaampia ja turvallisempia.

Ja mitä enemmän astun epämukavuusalueelle, sitä enemmän huomaan: minä osaan tämän. En täydellisesti, mutta hyvin. Oppiminen on prosessi enkä ikinä voi olla valmis ja tietää kaikesta kaikkea. Ei tarvitsekaan. Voin silti olla hyvä, vaikken ole täydellinen. Mahtavaa!

Toivon, että seuraavan haasteen kohdatessasi uskot itseesti. Oli se haaste iso tai pieni, pinnallinen tai syvemmälle sukeltava, tartu siihen rohkeasti. Älä ajattele "en pysty!" vaan luota siihen, että kyllä sinä pystyt. Ja jos elämä ei heitä haastetta tiellesi, tee sellainen itsellesi. Haasta itsesi, tee jotain tavallisesta poikkeavaa. Jotain, joka pakottaa sut astumaan epämukavuusalueelle. Se voi olla ihan mitä vaan. Yksi päivä ilman karkkia. Pari lausetta tuntemattomalle kassajonossa. Isommat painot jumpassa. Uusi asenne töissä. Punainen väri huulissa Blistexin sijaan. Ihan mitä vaan. Kunhan se tuntuu ajatuksena vähän kamalalta. Sitten syvä sisäänhengitys ja ajatus: "minä pystyn siihen!".