maanantai 9. huhtikuuta 2012

alku.

Tämän blogin aikana herkkulakkoiluni on ollut yhtä jättimäistä vuoristorataa, jossa alamäet ovat olleet paljon ylämäkiä pidempiä ja jyrkempiä. Eli herkkulakkoilun sijaan olen enimmän ajan syönyt herkkuja valtavia määriä. Nyt olen taas motivoituneempi pääsemään eroon herkuista ja siksi sokeririippuvuudesta irtirimpuilun nyt puhtaalta pöydältä, varmempana onnistumisesta. Uusi alku lähtee siis tästä.

Tunnustus:

Hei, olen Sini ja olen sokeririippuvainen. Syön sokeria päivittäin paljon. Pullaa, kakkua, karkkia.. Rakastan leivonnaisia ja makeisia, tosin suklaiset herkut ovat usein jopa minun makuuni liian äitelänmakeita. Tykkään myös leipomisesta, etenkin yhdessä kohta kaksivuotiaan ihanan tyttäreni kanssa. Ja kuka ne kaikki leivonnaiset sitten syö? Minä. Sokeririippuvuus aiheuttaa kuitenkin itselleni ahdistusta ja huonoa oloa, ajoittain jopa jonkinasteista itseinhoa. Tahdon sokeririippuvuudesta eroon. Tiedostan, että sokeririippuvuudesta eroon pääseminen ei ole helppoa vaan vaatii motivaatiota ja sinnikkyyttä. Olen kuitenkin valmis siihen.

Asiaan:

http://www.mtv3.fi/uutiset/ilmiot.shtml/sokerisyoppo-on-vasynyt-ja-hajamielinen/2009/05/877346

Edellisestä lainattua: Sokeririippuvuus näkyy Thorbjörg Hafsteinsdottirin mukaan muun muassa hajamielisyytenä, vyötärölihavuutena, väsymyksenä, univaikeuksina, kuukautiskipuina ja ilmavaivoina. Paula Heinonen lisää listaan vielä äkilliset vireyden vaihtelut. Ne näkyvät esimerkiksi ylenpalttisina pirteyden puuskina, jotka vaihtuvat hetken päästä valtavaan uupumukseen.
– Niiden lisäksi voi tulla sydämentykytystä ja käsien vapinaa. Silloin on pakko ottaa nopeasti jotain, koska verensokeri on taas laskenut. Vireys on täydellistä vuoristorataa, Heinonen toteaa.
Sokerin käyttö vaikuttaa Heinosen mukaan myös hormoneihin.
– Sokeri saattaa sotkea hormonitoiminnan ihan kokonaan. Sen lisäksi vaikutukset aivotoimintaan ovat aika inhottavat. Aivot eivät pidä siitä, että saamme jatkuvasti liikaa prosessoitua sokeria. Ihmiselimistöä ei ole kerta kaikkiaan rakennettu sitä varten.

Allekirjoitan. Tunnistan itsessäni lähes kaikki nuo sokeririippuvuuteen liittyvät oireet. Hajamielisyyttä? KYLLÄ!! Vyötärölihavuutena? No, lihava en ole, mutta entinen päärynävartaloni kerryttää nykyisin helposti ylimääräiset kalorit vyötärölle. Väsymys? Ehdottomasti ja paljon. Univaikeuksia? Onneksi ei. Kuukautiskivut? Kyllä. Ilmavaivat? Jep jep. Äkilliset vireystilan vaihtelut? Mies nyökyttää vimmaisesti päätä vieressä. Eli kyllä. Sydämentykytys ja käsien vapina onneksi puuttuvat. Ei kun hei, niitäkin on välillä. En vain ole yhdistänyt niitä sokeririippuvuuteeni. Hormonitoiminnan sotkemisesta ja vaikutuksista aivotoimintaan en tiedä sen enempää, mutta ainakin akneihoni kunto on selvästi yhteydessä sokerisyöpöttelyyni.

Tästä se siis alkaa. Kivinen tie kohti sokeririippumattomuutta. It's gonna be one hell of a ride. Literally.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti