lauantai 26. helmikuuta 2011

matkamietintää

Jos lentoaikataulut pitävät suurin piirtein kutinsa, sää on lentokelpoinen eivätkä lentäjät/lentoemännät/lentokenttävirkailijat/muut lentokentän toimintaan vaikuttavat ammattiryhmät ole lakossa niin olen tämän blogitekstin ilmestyessä Lontoossa, Heathrown lentokentällä. Jatkolentoni lähtöä odottaessa olen kierrellyt WHSmithillä, taxfree-kaupassa, ehkä vilkuillut ujosti sisään Pradan, Diorin ja Guccin lentokenttäputiikkeihin. Todennäköisesti olen käynyt useaan otteeseen Starbucksissa eri kahvijuomia maistellen, ehkä syönyt päivällistä Wagamamassa ja hakenut aamiaista Pret A Manger:sta. (Lentojen välillä aikaa on runsaat 15 tuntia, joten olen hyvin ehtinyt tehdä kaiken tämän.) Ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä olen ostanut laukkuni täyteen lehtiä, kirjoja ja tietysti kark-ki-a.

Karkkien lisäksi rakastan lehtiä ja kirjoja. Etenkin englanninkielinen hömppä on suuressa suosiossani, mutta luen melkein mitä tahansa. Odotan pääseväni Heathrowlle ostamaan ainakin nämä lehdet: Glamour, Living Etc., Marie Claire. Ehkä mukaani tarttuu myös Elle tai Elle Decoration, House & Garden ja joku "brittiläinen Seiska", kuten OK! tai HELLO!. Lisäksi aion haalia kassini täyteen pokkareita ja ehkäpä sorrun ostamaan karkkiakin, kun kerrankin pääsen Englannin maaperälle. Täyttäkää reppuni Starbursteilla, Crunchie-patukoilla, Tictac-askeilla, Dairy Milk-levyillä ja Eclair-pusseilla, please.

Kuulette sitten matkalta paluuni jälkeen kuinka nämä haaveeni toteutuivat. Toivottavasti jatkolentomme pysyy ilmassa Heathrowlla haalimistani ylimääräisistä matkatavarakiloista huolimatta. ;)

perjantai 25. helmikuuta 2011

matkaan!

Jee, en ole syönyt karkkia tai muita herkkuja koko aamuna! :D

Voi olla, että siihen tulee muutos kunhan pääsen lentokentän taxfree-kauppaan. Karkkihammasta kolottaa jo siihen malliin, että lentokoneeseen on saatava joku namipussi kainaloon.

Tämä blogi hiljenee nyt kahdeksi viikoksi lähes kokonaan. Olen kirjoittanut muutaman postauksen valmiiksi, ne ilmestyvät tänne sitten joskus. Palaan parin viikon kuluttua toivottavasti virkistyneenä, ruskettuneena ja täynnä karkkilakkomotivaatiota.

torstai 24. helmikuuta 2011

stressiä ja syömistä

Yllättäen en selvinnyt tästä päivästä (tai edes tästä aamupäivästä) ilman herkkuja. Olen stressannut liian nopeasti lähestyvästä matkasta ja kaikesta siitä, mitä vielä pitää ehtiä tekemään ennen reissua. Kaiken vauvalta liikenevän ajan olen tehnyt matkajärjestelyjä ja siivonnut, joten en ole muka ehtinyt kuoria hedelmää välipalaksi ja siksi olen turvautunut cupcakeen ja muutamaan palaan Fazerin sinistä. No, ihan sama. Nyt ei kiinnosta muu kuin se, saanko kaiken tarpeellisen tehtyä ennen lentokentälle lähtöä. Ja näitä tarpeellisia asioitahan ovat muun muassa kesäpöytäliinojen, miehen kauluspaitojen ja verhojen silitys (selvyyden vuoksi: mitään näistä ei tarvita reissussa), vaatekaappien järjestäminen (on sitten mukava tulla kotiin kun vaatteet on siististi) sekä ystävien osoitteiden kirjoittaminen erilliselle paperille (koko osoitekirjaa ei yksinkertaisesti voi ottaa mukaan). No, voi olla että joudun jättämään osan näistä tekemättä, sillä ensin täytyy kai pakata, siivota, tehdä check-in jne. oikeasti tärkeät asiat. Onneksi ilta tulee olemaan sen verran kiireinen, etten ehkä ehdi käydä kaupassa ja meillä on kaapit tyhjänä herkuista. Loppupäivänä ei siis herkutella. :)

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

pari palaa piirakkaa, suklaata, toista suklaata, cupcake ja ranskanpastilli-pussi. herkkupäivä siis ilmeisesti.

Eilen söin siis sen kauan ( = kaksi päivää) kaipaamani Jumbo Remix-pussin. Ensimmäiset kouralliset karkkia maistuivat hyviltä, mutta sen jälkeen tuli paha olo eivätkä karkit enää maistuneet. Jäikö pussi siis kaappiin odottamaan seuraavaa karkinnälkää? Ei tietenkään, pakkohan se pussi oli silti kerralla tyhjentää.

Tapasin tänään mammakavereitani lounaan merkeissä ja herkuttelin jälkiruoaksi ihanalla piirakalla, jonka yksi äideistä oli tehnyt. Riittikö se tyydyttämään herkuttelutarpeeni? Ei. Söin loput luomusuklaasta iltapäivän ratoksi. Ja illalla avasin keittiön kaapin ja siellä oli levy Fazerin sinistä. Ei sellaisia saa olla esillä! Tai siis eihän se ihan esillä ollut, kun se oli kaapissa ja vielä mehukannun takana. Mutta ei se piilossakaan ollut ja täysin näkymättömissähän sen olisi pitänyt olla etten olisi sitä huomannut. Levy oli tarkoitus viedä tulevalla reissulla tuliaiseksi yhdelle tuttavalle, mutta nyt se on syöty. Kaupan kautta lentokentälle siis..
Tein tänään cupcakeja kahden juhlapäivän kunniaksi. Tarjosimme niitä tänään mieheni vanhemmille, huomenna loput tarjoamme minun vanhemmilleni. Tämä tarkoittaa sitä, että en itse saa joudu syödä kovinkaan montaa muffinssia. Mutta ei hätää! Tyhjennän juuri kirjoittaessani ranskanpastilli-pussia, jonka mieheni toi cupcakejen koristelua varten. Eihän sitä pussia voi tänne avonaisena jättää, kun lähdetään reissuun.. Mutta puolustuksekseni haluan kertoa, että pyysin miestä tuomaan valkoisia tai vaaleita koristerakeita, mutta hän toikin ranskanpastilleja. Joten en sentään pyytänyt tuomaan karkkia.

Viikonlopun jälkeen pukeudun siis shortseihin, toppeihin ja kesämekkoihin.. Ja tästä huolimatta olen viimeisen viikon ahtanut herkkuja kroppaani ahkerammin kuin hetkeen aiemmin. Olen siinä uskossa, että useat ihmiset pitävät ennen lomamatkaa jonkinlaisen laihdutuskuurin, mutta itselläni on näköjään "massankeräys-kausi" käynnissä. No, ehkä kaivan viime kesän äitiysshortsit ja -topit mukaan niin ei sitten kiristä vaatteet.

Nyt on kyllä pakko lopettaa herkuttelu. Huomenna en herkuttele yhtään. En syö pullaa, suklaata, karkkia, keksiä, jäätelöä, en edes yhtäkään tekemääni cupcakea. En en en en en.

ps. Ensi kerralla kun syön ranskanpastilleja, taidan kokeilla montako sellaista on mahdollista syödä kerralla. Huomasin nimittäin juuri tunkevani ison kourallisen pastilleja kerralla suuhun. Hurmaavaa.

tiistai 22. helmikuuta 2011

nam nam.

Nenän edessä Trendi ja Jumbo Remix. Tarvitseeko muuta sanoa.



(Karkkipussin ainesosaluettelossa on kymmenen erilaista E-koodia. Yritän olla välittämättä.)

ahneutta ja suklaainhoa.

Olen herkutellut tänään koko päivän (keksiä, suklaata, cappucchinoa, mitä vaan kaapeista on sattunut löytymään) ja nyt on paha olo ja morkkis. Silti on p-a-k-k-o saada karkkia!! Ihan oikea pakko. Nyt pitää vain keksiä, miten saan miehen heltymään karkinostolupaan. Karkinsyöntini on nimittäin mennyt siihen pisteeseen, että tarvitsen ulkopuolisen järjen äänen rajoittamaan karkkiostojani. Harmi vaan, että mies tykkää myös herkuista eikä siten ole kovin hyvä ulkoinen herkkurajoitin. :)

En enää ikinä syö suklaata, se ei ole yhtään niin hyvää kuin oikea karkki. Ihan turha syödä suklaata (ja kerätä kaloreita), kun se ei auta yhtään karkinhimoon. Tyhmä suklaa!

maanantai 21. helmikuuta 2011

matka- ja herkkukuumetta

Tänään ajatuksissa on pyörinyt muutakin kuin karkki. Ajatukset ovat kovasti jo ulkomailla ja lämpimässä ilmastossa.. Matkakuume alkaa olla aikamoinen, kun reissuun on enää muutama hassu päivä. Ja säätiedotuksen mukaan reissun päällä pitäisi asteita olla noin +27/+34. Kohta tarkenee! :) Tekemistä olisi kovasti, mutta sen sijaan että panisin toimeksi, vietän aikaa muun muassa facebookissa chattaillen. Onko muilla samaa vikaa, että kun on liikaa tekemistä niin ei saa mitään tehtyä?

Söin jo aamulla ne kaksi palaa suklaata, joita minun ei tänään pitänyt syödä. Pöh! Nyt himoitsen lisää suklaata, cappucchinoa kermavaahdon kera sekä muutamaa Domino-keksiä. Onneksi tänään en todennäköisesti ehdi järjestää itselleni iltapäivän herkutteluhetkeä, sillä muutaman tunnin kuluttua pitää lähteä neuvolaan ja joogaan ja sitä ennen on paljon tekemistä. Illalla kaupassa pitääkin sitten olla todella suuri määrä itsekuria mukana, kun joogan jälkeisessä nälässäni menen sinne ja tiedän, etten ole saanut koko päivänä herkutella (niitä kahta suklaapalaa ei nimittäin lasketa, ne oli aamupäivän välipala). Voi sitä karkinhimoa, joka iskee kaupassa. Jos sorrun ostamaan karkkia, ostan todennäköisesti Jumbo Remixin (ihan sama kuinka paljon lisäaineita siinä on) ja se on jonkun tämän blogin lukijan vika! Niin että tattista vaan. Katselin äsken blogin tilastoja ja liikenteen lähteitä ja jonkun reitti tänne on käynyt googlen kautta hakusanalla 'jumbo remix my life without candy'. Ja naps, saman tien aloin himoita kyseistä namipussia. Kiitos vielä toistamiseen, sinä googlettaja. Syytän sinua. ;D

Asiasta ihan toiseen.. Ennen matkalle lähtöä pitäisi vielä päättää matkalukemiston sisältö. En aio ottaa kovin montaa kirjaa (toisin kuin yleensä), sillä en tällä kertaa vietä lomaani rannalla maaten. Lisäksi toivon löytäväni kirjoja Heathrown lentokentältä, kun vietämme siellä aikaa lentojemme välissä. Alla on kuva matkakirjastoni ehdokkaista, joista pitäisi valita kaksi. Tai oikeastaan punainen kirja + joku muu.  Suuret filosofit-teos on kesken, joten sen otan ainakin mukaani. Mutta minkä näistä ottaisin toiseksi kirjakseni? Muumipappa ja meri toimii aina, mutta se on aika ohut. Ja toisaalta sitä olisi kiva lukea kesällä mökin laiturilla. Sisustaja on lojunut hyllyssäni vuosia, enkä ole saanut aikaiseksi lukea sitä, sillä ystäväni kuvaili aikoinaan kirjaa oudoksi. Tulkitsin sen niin, että kirja on huono enkä siksi ole vaivautunut sitä lukemaan. Muutama kuukausi sitten kirja tuli uudelleen puheeksi ja se ei kuulemma olekaan huono, vain outo. Nyt pitäisi siis antaa sille mahdollisuus.. Kirjan takakannessa kerrotaan kirjan olevan "tyrmäävä lukuelämys sisustusfriikeille, trendipelleille, brändien orjille, feng shuihin hurahtaneille, kaupunkilaisille ja esteettisistä arvoista kiinnostuneille". Ei ehkä se paras kirja matkalukemiseksi Afrikkaan?
(Hei, olen kohta ratkaissut kirjaongelmani ihan vain kirjoittamalla!)
Jäljelle jäävät vielä Being Emily ja the Night Watch. En osaa päättää näiden kahden väliltä.. Edeltä mainittu kertoo Fionasta, jonka perhe on outo ja siksi hän pakenee elämäänsä Emily Brontën kirjoihin, mutta hänen elämänsä tulee muuttumaan ikuisiksi ajoiksi. Perushömppää siis, ainakin takakannen perusteella. Jälkimmäinen kirja kertoo 1940-luvun lontoolaisista. Aloitin kirjan jo kerran, luin muutaman sivun ja laitoin pois, koska teksti oli aika tylsää. Joudun kuitenkin joskus antamaan uuden mahdollisuuden tuollekin kirjalle, joten miksi en tekisi sitä nyt.. Onko joku lukenut jomman kumman näistä kirjoista? Olisi kiva saada jonkun kommentti aiheeseen tai joudun ehkä ottamaan kummatkin kirjat mukaani.